Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa tagia

pakkaaminen

Mikä on riittävästi tavaraa? -kurkistus rinkkaan!

“Pakkaan pienesti, sillä siirtymisen tulee olla myös mukavaa.

Helpohko liikkuminen on iso osa matkustamista.”

Pakkaamisen kannalta kokoonpanona kaksi aikuista ja kaksi lasta on vielä siedettävän rajoissa. Suoriudumme pitkistä reissuista kahdella kohtalaisen pienellä rinkalla. Mun omani on rakas, mutta rottien järsimä koeversiona ostettu Haglöfsin Vina 40l, Artulla on luottokaverina 55l Deuter (mallia joku bluubliblablöö). Näiden lisäksi meillä on yksi käsimatkareppu/päiväreppu ja Jaden oma minirinkka.
Mullahan on taipumusta pyrkiä olemaan jotenkin erikoinen vähän joka asiassa, niinpä olen tämänkin asian suhteen halunnut olla sellainen “semiextreme” pakkaaja, eli minimalisti.

Rinkat toimittaa usein matkasängyn tai mukavan penkin virkaa.

 

Minimalismi ei aivan toteutunut Trans-Siperian junamatkan aikana. Hyytävät pakkaset vaativat kasan toppavaatetta ja pitkät junamatkat kassillisen evästä.

Omalla tyylillä

Niinkuin ehkä me kaikki, meikäkin on lukenut tuhat ja yks vinkkiä pakkaamiseen. Miten, mihin, mitä, miksi. Siis olin tosi neuroottinen alkuaikoina. Meillä oli esimerkiksi jokaisen vaatteet omissa isoissa minigrippusseissa luteiden ja kosteuden takia. Nyt parit ludemajatalot ja homeitiöt nähneenä noi tiiviit varotoimet ovat historiaa. Syy on laiskuus, siinä se. Minusta systeemi oli kätevä, piti kaiken järjestyksessä ja eritoten pienessä tilassa, kun pussista sai rullattua ilmat veks.
Edelleen kamat on rinkkojen sisällä pusseissa, mutta pussit ovat luokkaa reiällinen aasialainen haperopussi. En enää stressaa siitäkään, onko vaatetta riittävästi. Jokaiselle tulee heitettyä noin neljä lyhyttä yläosaa ja yksi pitkähihainen. Artulla on saman verran shortseja, joista osa soveltuu myös uimiseen. Mulla on muutama sarong (maailman monikäyttöisin asia!) yhdet shortsit ja legginssit. Tytöillä on noin kolmet shortsit ja kahdet pitkälahkeiset housut. Kaikilla on lisäksi uikkarit ja alusvaatteita tarpeeseen, eli noin kuudet alusvaatteet ja yhdet sukat. Kenkien osalta homma pyritään pitämään simppelinä, eli jokaiselle sandaalit elämiseen ja lenkkarit siirtymiin ja vaelteluun.
Mukaan valikoituu vaatteet kuulemani vinkin perusteella: vain tummat ja kirjavat vaatteet. Niissä ei näy tahrat samalla tavalla kuin yksivärisissä ja niiden yhdistäminenkin on usein helppoa. Lisäksi pesula tai nyrkkipyykki ei saa niistä värejä pilalle yhtä helposti kuin vaikka valkoisesta paidasta.

Koko porukan vaatteet pesulanpuhtaina.

 

Kosmetiikkaa on aina ihan järjetön määrä, mutta kuitenkin kaikki on käytössä. Bjuutibox sisältää: shampoo, hoitoaine, hiusharja, ponnareita, hammastahnat ja -harjat, dödö, sheiveri, tukanleikkuukone, hyttysöljy, himalajarasva, talkki, huulirasva, topsipuikkoja, usein pieni aurinkovoide ja lisäksi vessapaperia ja kosteuspyyhkeitä. Aavaa varten on toistaiseksi ollut mukana myös vaippoja. Pyyhkeet olemme korvanneet pienillä matkapyyhkeillä, jotka toimivat rantsussa, päiväretkillä ja surkeemmissa majataloissa, joissa ei ole asiakaspyyhkeitä tarjolla. Nää kuivuvat myös tosi nopeasti!

Tyylinäytteessä siirtymää kamojen kanssa Kiinan Kunmingissa.

Lääkkeitä ja elektroniikkaa

Lääkkeitä on lasten ja aikuisten tulehduskipulääkkeet, kuumemittari, laastareita, käsidesi ja yleensä yhdet antibiootit, jos olemme jossain hornan tuutissa pitkiä aikoja. Muuten emme kantele näitä turhaan mukana vaan haemme tarpeen vaatiessa apteekista.
Elektroniikka vie tilallisesti ja kilollisesti paljon kapasiteettia. Mukana on kaksi kännyä, pieni läppäri piuhoineen, tabletti, actionkamera kaikkine miljoonine lisähärveleineen, kolme laturia, kovalevy ja kaiuttimet. ‘Tämä määrä on ihan järjetön! Viime reissua varten oli hankittu myös tuliterä Olympus OMD EM10 mark2-järkkäri, mutta sähläsin pakkausvaiheessa liikaa ja hukkasin siitä laturin. Kameran jätin kotiin ja laturin löysin Siperiassa ollessamme rinkan sivutaskusta. Että näin se pakkaaminen usein etenee.
Kun mukaan tuli sukeltaminen, pitää kantamuksiin mahtua vähintään ne tärkeimmät henkilökohtaiset vehkeet, eli omat sukellustietokoneet, maskit ja snorkkeli.
“No mulla on semmonen pinkki rinkka jossa on ainakin leluja, vihkoja ja simpukoita. Mulla on vaaleenpunaset snorkkelit ja neki on siellä rinkassa”
-Jade 5v

Rinkoissa roikkuu milloin mitäkin. Kuten vaikkapa tyttöjen kypärät.

Loput irtoromppeet, kuten passit, lompakot ja kantoreppu lapsia varten säilyy käsimatkarepussa tai käytössä. Lisäksi siellä lojuu muuta sälää, aurinkolaseja, keksejä ja pari kirjaa tilaa viemässä.
Olen itseasiassa äärimmäisen järjestelmällinen ja vaikka pakkausvaiheessa kurkin kaaoksen keskeltä, mulla on silti langat tiukasti käsissä ja toimin mielestäni tosi suunnitelmallisesti. Muiden ärsytykseen saakka siis organisoin ja muokkaan listaa pakattavista asioista. Pakkaaminen on tosi raastavaa puuhaa, mutta asenteella ja positiivisella matkahypellä siitä selviää!
 
Mitä ilman sinä et matkusta?

Varustus reissulla lapsen kanssa

Ensimmäisen kerran lähtöä lapsi kainalossa tehdessäni funtsin eniten pakkauslistaa. Niinkuin se ei muutenkin joka kerta vaivaisi yhtä paljon päätä, niin kyllä muksua varten tarvittavat kamat hankaloittavat entisestään.

Kun neiti J oli vasta 6kk ikäinen, tuiki tarpeellisia tarvikkeita olivat hyväksi havaittu kantolaite (rintareppu/liina/manduca/kantopussi/lapsirinkka, you name it), vaipat, safkat ja vaatetta. Koska jokainen tietää, että lastenruokaa ja vaippoja saa ympäri maailman, ei näiden raahaaminen ole älyllisesti perusteltua, ellei matka kestä alle viikkoa, suuntaa erityisesti kehitysmaan olosuhteisiin tai rajoittavia tekijöitä kuten allergioita ole havaittu. Muutaman päivän tarvetta vastaava määrä kumpaakin riittänee. Lisäksi kosteuspyyhkeet, lasten särkylääkeen, välipalakeksit/naksut, pienen kirjan ja muutaman pienen lelun lisäisin listaan. Kun lapsemme kasvoi, myös turhia tavaroita karsiutui pois (kuten vaipat ja kantolaite) ja nykyjään matkaammekin minimaalisin reppureissuvarustein koko porukka.

Neiti J sairastui Indonesiassa ja kotoa raahaamamme särkylääke pääsi loppumaan. Apteekista sain ostettua tätä hintaan n. 2e. Kuumeeseen auttoi, mutta maku ei aivan vastannut tyttäremme käsitystä "raspberrystä".

Neiti J sairastui Indonesiassa ja kotoa raahaamamme särkylääke pääsi loppumaan. Apteekista sain ostettua tätä hintaan n. 2e. Kuumeeseen auttoi, mutta maku ei aivan vastannut tyttäremme käsitystä “raspberrystä”.

Seuraavasta voidaan olla montaa mieltä, mutta omakohtaisen kokemukseni mukaan matkarattaat ovat osoittautuneet turhakkeiksi, eikä näin ollen kuulu varusteisiimme. Päätökseen olen ollut kyllä tosi tyytyväinen, sillä tuo tarmokas tyttö painaa jalan siinä missä mekin. Luonnollisesti kävellen taitettavat välimatkat pyrimme mitoittamaan lyhyiksi per kerta ja onpa sitä muutamaan otteeseen juostu lapsi olalla ja rinkat selässä amazing race-tyyliin pitkin katujakin. Eihän koskaan voi laskelmoida kaikkea.

Tulevan viiden viikon mittaisen Kaakkois-Aasian matkamme varusteet mahtuvat kepeästi miehen 45+10l ja minun 40l rinkkoihin. Mielestäni pakkauksemme ei poikkea tavallisesta travellerivarustuksesta edellämainittujen lisäksi muuten, kuin että kaikkea on myös tytön tarpeisiin. Esim. miehellä neljä t-paitaa, minulla neljä t-paitaa tai toppia ja näin ollen myös J:llä neljä t-paitaa. Ainoastaan poikkeuksena pidettäköön “päiväreppuvarustukseen” kuuluvaa ylimääräistä vaatekertaa lapselle, pissa/oksennus/juoman kaatuminen tms. vahinkoa ajatellen. Tämä vaatekerta toimii myös fiksuna +1 settinä, jolloin muksulla on tapahtuma-alttiuden vuoksi kaikkea yhdet enemmän.

Jokainen tietysti pakkaa sellaisia tarpeita, joita kokee tärkeäksi omalle kohdalleen, eikä mitään absoluuttista totuutta tässäkään asiassa ole. Itse luotan vaistooni ja maalaisjärkeen. Toistaiseksi etukäteen stressaavat tilanteet on ohitettu ilman suurempia itkuja. Usein vaikkapa bussi- tai junamatka taittuu helposti päiväunien aikaan ja tekemistä löytyy ihan vaan maisemista ja muista matkantaittajista. Lapsen on syytä antaa jo varhain kävellä itse sellaisia matkoja joihin hän kykenee. Kävely vahvistaa jalkoja ja opettaa kestävyyttä. Jos säntäily pelottaa, voi lapselle hankkia repun jossa on ns. talutushihna. Reppuun voi laittaa mieluisan lelun, jolloin sen pitäminenkin ilahduttaa.

Näillä vinkeillä lähtisin rakentamaan hermovapaata oloa maapallon laitamilla!

 

P_20140510_205248

Kiti