Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa tagia

eurooppa

Marraskuinen Keski-Italian roadtrip – Hitit ja hudit

Antikaupunkimatkailijoina mietimme ennen Italiaan saapumista, miten viettäisimme viisi päivää tuossa suitsutetussa Etelä-Eurooppalaisessa matkakohteessa. Pelkkä Rooma ei suoranaisesti houkutellut miltein viikon lomakohteena. Muutamaa kaupunkiyhdistelmää pyöriteltyämme päädyimme vuokraamaan auton road trippiä varten. Suunnittelimme reitin joka meni näin: Rooma- Pisa- Firenze- Bologna- Rimini- San Marino- Rooma – Vatikaani. Vaikka italialainen liikenne aiheutti jonkin verran jännitystilanteita, pysyimme siitä huolimatta mukavasti aikataulussa ja kerkesimme nähdä kaiken, mitä olimme etukäteen suunnitelleet. Yleisvaikutelma oli positiivinen, joskaan emme jääneet rehellisesti sanottuna ikävöimään Italiaan.
Italiassa tunteet menivät paikalliseen tapaan laidasta toiseen ja siinä missä matkan huippuhetket olivat todellakin mieleenpainuvia, oli myös huonot kokemukset aika jäätäviä. Jos mietityttää miltä näyttää Italia marraskuussa, tervetuloa väijymään kuvia ja tsekkailemaan mitä fiiliksiä se meissä herätteli!

Toscanaa auton ikkunasta.

Näkymä Espanjalaisilta portailta.

Hitit

Pisa

Pisan torni ja sitä ympäröivä alue on hieno ja viihtyisä. Koko Pisa oli helppo ottaa haltuun autolla. Alueella olisi ollut mukavaa kävellä pidempäänkin. Parkkipaikka oli siedettävän hintainen (3e/1.5h) ja sopivan lyhyen matkan päässä Pisan tornista. Pisa oli hyvä paikka käynnistää varsinainen Italian koluaminen. Söimme myös matkan ensimmäiset pizzat Pisassa.

Pisan tornin alueelta.

Firenze

Vilkas ja suuri italialainen kaupunki. Tarjolla on kaikkea muotiputiikeista ravintoloihin. Joenvarresta muodostui yksi mun lempipaikoista ja olisin voinut lämpimän aurigon syleilyssä viettää kamera kädessä ikuisuuden siellä. Sääkin oli tämän kohteen puolella, sillä meille sattui erityiskiva keli Firenzeen.  Firenze taisi jäädä meille kaikille mieleen yhtenä reissun kohokohtana.

Firenze.

Vuoristo

Vuorten ylitys oli melko vaikuttavaa. Ylitimme Apenniinien vuoriston kahteen kertaan, ensin ajaessamme Firenzestä Bolognaan ja uudelleen matkalla San Marinosta Roomaan. Vuoret olivat paikoin melko lumisia ja ulkona oli hyinen ilma, mutta maisemat hyvittivät tuon kauheuden. Saimme tehtyä lumiukonkin, onneksi edes kerran talvessa, olkoonkin sitten Italiassa.

 

Ruskaa vuorilla, mut ei ihan ruskaa pakkasella.

Bensa-asema korkeuksissa.

Ruska

Satuimme Italiaan uskomattoman upean ruskan aikaan. Vuoria päällystävät puut olivat mahtavassa väriloistossa ja niitä kelpasi katsella. Ruska näkyi kauniina myös erityisesti Toscanan alueella.

Ruoka

Italialainen keittiö on tuttu kaikille, mutta ihan oikeassa italilaisessa pizzeriassa saa kyllä todella nauttia ruoasta! Yksinkertaiset raaka-aineet, kuten tomaattikastike tai mozzarella saavat ihan uuden merkityksen, kun pääset maistelemaan niitä italialaisen kokin valmistamana. Kirsikkana kakun päällä italialainen jäätelö potkii heittämällä kaikki maailman muut jäätelöt kartalta.

Gelato gelato

Tyypillinen italialainen aamupala.

Off Season

Ajankohtamme oli sekä positiivinen yllätys, mutta myös matkaamista hankaloittava tekijä. Saimme liikkua valtavan rauhassa kaikkialla, kuvissamme ei pällistellyt muita turisteja ja oli hiljaista sekä hieman kesäsesonkia halvempaa. Toisaalta tosi moni paikka oli kiinni ja esimerkiksi avointen ravintoloiden löytyminen tuotti joskus harmia riesaksi asti.

Firenze

Firenze

San Marino

Pienen pieni kääpiövaltio ja sen korkeimmalla kohdalla kohoava Monte Titano olivat upea vierailukohde. Monte Titanolla ei ollut juuri muita ihmisiä ja putiikit olivat sesongin ulkopuolella kiinni. Seikka ei kuitenkaan vähentänyt tunnelmaa taianomaisilta pikkukaduilta, jotka valtavat muurit kätkivät sisäänsä. Mikäli piipahdat täällä talviaikaan, muista pukeutua lämpimästi, sillä vuorelle noustaessa lämpötila laskee miinukselle ja ylhäällä tuulee kovasti.

Näkymä Monte Titanolta yli San Marinon ja Italian.

San Marino, Monte Titano

Hudit

Tietullit

Näitä on aivan pilvin pimein tietyillä alueilla. Vaikka tiesin tietulleista etukäteen, en kuitenkaan käsittänyt niiden määrää. Tietullit eivät lisäksi aina ole laisinkaan edullisia. Kallein tietulli maksoin 8.20e ja halvin 0.40e. Tullit voi maksaa kortilla.

Bologna

Bologna ei oikein auennut. Mielialaan saattoi vaikuttaa sateinen ja harmaa keli, mutta Bolognan ilmapiiri vaikutti muutenkin synkältä ja saasteiselta. Tuntemattomasta syystä sain Bolognasta itäblokki viboja. Valokuvista tutut punatiiliset antiikkitalot eivät osuneet tiellemme, vaan katselimme ikkunasta 90-lukulaisia kerrostaloja ja lounastimme viemärinhajuisella kadulla. Onko teillä muunlaisia kokemuksia Bolognasta?

Bologna

Rimini

Rimini saattaa olla kesällä hieno rantakohde, mutta näin marraskuussa paikat olivat kiinni, eikä tuolta juuri nähtävää löytynyt. Rantabulevardi huusi tyhjyyttään ja pudonneet lehdet tanssivat kaduilla pienissä pyörteissä. Riminissä oli kuitenkin iso kauppakeskus Le Befane, jossa oli mukavaa pyörähtää. Ranta oli kyllä hieno ja voin kuvitella sen kesäkaudella täyttyvän vesirajaan asti värikkäistä auronkovarjoista ja rantatuoleista. Toisaalta Riminissä oli matkan paras pizza, joten pisteet siitä!

Riminin kaduilta.

Rimini kuvattuna yöllä mereltä.

Rooma

Nyt täytyy myöntää, että Rooma ei oikein kolahtanut. Toki kaupungin perusnähtävyydet olivat hienoja ja historia näkyy keskustassa kauniisti. Roomasta kuitenkin puuttui tietynlainen sielu, jollainen esimerkiksi Firenzellä oli. Rooman sikakallis hintataso, liikenne ja turismin mukanaan tuomat lieveilmiöt verottivat innostusta. Päässäni olin kuvitellut Rooman vähän romanttisemmaksi. Emme myöskään löytäneet hääviä ruokaa edullisesti kahden päivän aikana.

Colosseum ulkoapäin.

Katutaiteilija Colosseumin lähistöllä.

Raunioita.

 

Espanjalaiset portaat.

Vatikaani

Totta puhuakseni kävimme Vatikaanissa vain, koska olis ollut typerää jättää käymättä (maabongari täällä hei!). Satuimme täysin vahingossa Vatikaaninaukiolle kuulemaan ja näkemään Paavia ja kuuntelimme puheen loppuun ymmärtämättä siitä mitään. Paavin puheen jälkeen olisimme joutuneet siirtymään museon kautta takaisin Vatikaanivaltioon, joten aukio sai riittää Vatikaania tälle lomalle.

Paavi ja kuulijat

Ajokulttuuri

Last but not least. Peltirusinat, joita italialaiset kutsuvat autoikseen, paljastavat paljon maan ajotavoista.  Mikäli harkitsee autolomaa Italiassa, olisi suotavaa olla rautahermoinen ja taitava kuljettaja. Varmista että vuokra-autollasi on hyvä vakuutus ja muista turvavyö. Missään muussa maassa ajaessa sydänkohtaus ei ole samalla tavalla kolkutellut rintalastan alla. Halpisvuokrayhtiöt ovat myös lisäveloitusten mestareita, joten muista pysyä tiukkana autoa vuokratessa.

Onko muita joille Italia ei ehkä ihan kolahtanut? Moni rakastuu Italiaan ja voin senkin aivan hyvin ymmärtää. Italiassa on järjetön määrä ihania yksityiskohtia, kauniita taloja, parvekkeita, historiaa ja vaikka mitä! Erityisesti Toscanan maisemat jäivät pysyvästi mieleen.

Ikuisesti kaunis Tallinna


Oli tulossa isänpäivä. Meillä ei ole koskaan osattu viettää juhlapäiviä, silti isänpäivään tapasi liittyä se, ettemme ole viettäneet sitä liioin kotona. Olemme sattuneet aina isänpäiväksi ulkomaille, mutta nyt mitään sellaista ei ollut luvassa. Olen muutenkin rypenyt matkakuumeissani monta kuukautta, tietäen etten jaksa enää odottaa rinkan nostamista selkään. Sattumalta muistin kuitenkin säästäneeni viime maailmanympärimatkalta Hotels.com-rewards öitä, jotka oli menossa vanhaksi. Muutaman klikkauksen päästä olinkin varaillut zen-huoneen Tallinnasta kaupungin laidalta. Pitkä viikonloppu Tallinnassa oli yhtäkkiä edessä, vaikka mielialat kohteen suhteen heittelehtivät. Viroon liittyy vahva viha-rakkaussuhde, joka syntyy kauniin ja kiehtovan pääkaupungin ja juopottelevien kanssamatkustajien yhteentörmäyksestä.

Suunniteltu pikavisiitti osui kaiken huipuksi juuri parahiksi sairaskierteen silmään ja lopullisen päätöksen lähdöstä teimme Artun kanssa lennossa noin neljä tuntia ennen lautan lähtöä. Olimme tyylillemme uskollisesti vähällä myöhästyä laivasta.

img_20161113_133536

Tallinna oli edelleen paikallaan yhtä viehättävänä kuin aina. Saapuessamme päätimme tiheästä bussiliikenteestä huolimatta kävellä hotellille, joka oli noin neljän kilometrin päässä satamasta.

img_20161113_123554

Kiersimme kuulun vanhankaupungin vasemmalta ja totesimme kaiken olevan täysin ennallaan, vaikka viime vierailusta olikin jo aikaa. Sää oli hieman leudompi kuin Helsingissä, mutta selvästi low season näkyi, sillä ihmismäärät olivat todella maltilliset ja kotikieltäkin kuuli vain sisällä kauppakeskuksissa.img_20161113_131710-1

Koska olimme pienen budjetin reissulla, tyydyimme käppäilemään ympäriinsä, vierailemaan kirkoissa, syömään hamppareita sekä pizzaa ja lojumaan poreammeessa. Tälläkin kertaa allekirjoittaneen päivien kohokohta löytyi hotellin buffetaamiaisilta, nam!

img_20161113_123846-1

img_20161113_125710-1

Tallinnan hintataso on kivunnut huimasti ylöspäin, eikä ostettavaan oikein löytynyt. Yhteisymmärryksessä totesimme tämän olevan pelkästään positiivista, onhan meillä suuret suunnitelmat rahoillemme ensi vuoden alkupuolella.

img_20161113_131754

 

Kiti

Reppureissulla lasten kanssa

AJATUKSIA SUORANA MAAILMALTA

Pyörittelin tuossa mielessäni postausta siitä, millaista on reppureissulla lasten kanssa. Blogi elää aiheesta ja vaikka kirjoituksissani lapset ovat aina mukana, en usko heidän läsnäolonsa välittyvän lukijalle joka käänteessä. Tyttöjen edustaessa eri ikäluokkaa, asioihin suhtautumistakin on tässä perheessä monenlaista. Matkalla lähes kaikki on mahdollista vielä yhden vauva-iän ylittäneen lapsen kanssa, entä kahden? Mitä sitten kun mukana on vauva?

Vauvaikäisen viihtyvyys

Neiti A on kahdeksankuinen. Kun kaksi kuukautta sitten lähdimme matkaan, hän oli vielä perustyytyväinen pötkö, jonka pahaa mieltä lääkittiin maidolla. Nyt itketään tai nauretaan fiiliksen mukaan. Tulee hampaita, opitaan uusia juttuja, maistetaan makuja ja nähdään erilaisia kasvoja. Toisaalta äitikausi itkettää ja kiristää välillä muidenkin herkkää päänahkaa. Puhkeavat hampaat yhdessä ääntä vuotavan lautaoven kanssa, saa seinänaapurin todennäköisesti juomaan itsensä uneen. Useasti. Hiljaa siellä miettii mielessään miten ei koskaan tekisi lapsia. Tekee kuitenkin.

Neiti A on toisaalta tottunut ääniin ja ihmisiin, jolloin ne eivät aiheuta hankaluuksia. Paikan vaihtaminen tuntuu suhteellisen luontevalta, eikä hän ole protestoinut kertaakaan uusia ympäristöjä. Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen sekä ulkomaailman tarkkailu ovat nastoja juttuja, jotka pitävät pienen mielen kiinnostuneena. Uudet maut rokkaavat ja niitä onkin tarjolla runsaasti. Kehittymisessä ei ole mitään ympäristöön liittyvää eroa. Luonne kasvaa ja erikoisista asioista tulee tavallisia. Ihmisten syleissä on ilahduttavan erilaista ja vauvalällätykset naurattavat poikkeuksetta.

Yhteenvetona vauva A nauttii reissaamisesta sekä ihmisistä, mutta turhautuu herkästi paikallaanoloon. Pitkät trekit, auringonpaiste, itikat. Siinä ne eniten päänvaivaa aiheuttavat otsikot. Terveyspalveluiden jonkinasteinen saatavuus ja kuuma vesi ruokaa varten. Kaikki nämä ovat pitkälti järjestelykysymyksiä. Olemme vähentäneet extremen määrää tämän matkan osalta, jotta myös neiti A nauttisi maksimaalisesti olostaan.

20151025_121200

Mitä kaikesta tuumaa kolmivuotias?

Neiti J on kinkkisempi. Hän on vieraillut elämänsä aikana 18 eri valtiossa, sekä kymmenillä lentokentillä tuon luvun kylkeen. Monissa maissa on maleksittu useaan otteeseen. Ikää J:llä on kolme vuotta ja kaksi kuukautta. Ensimmäisenä häntä katsoessa tulee mieleen, että vau mikä tyttönen. Huonoin puoli matkustamisessa hänen mielestään on koti-ikävä. Kotona Suomessa ovat meidän kaksi koiraa, joita koko perheemme kiistatta ikävöi.

Kun J:ltä kysyy mikä reissussa on kivointa, eetteristä kajahtaa: leikki, uiminen, hotellit ja se ettei isi mene töihin. Etsikään siis ainakin mahdollisuuksien mukaan se lähin leikkipuisto. Palkinto on punaposkinen riemukiljuja! Väitän omista kokemuksista oppineena, että tuon ikäiselle on helppoa olla mukana nähtävyyksillä ja kaupungilla, kunhan viikko-ohjelmassa on mukana sopivassa suhteessa lapsellista puuhaa. Lelut riittävät kevyesti päivän lapsihommiksi. Hotellit ja hostellit näyttelevät isoa osaa. Paikan ei tarvitse olla kummoinenkaan huone jossa on sänky, kun neiti J ilmoittaa juhlavasti kynnyksellä, tervetuloa uuteen kotiin! Viime aikoina tärkeää on ollut myös uusien leikkikavereiden saaminen. Lasten maailma on pyhä ja on avartavaa ymmärtää, että yhteisen kielen puute ei estä yhtään mitään. Englannin kielen fraasitkin juurtuvat äkkiä tuon ikäisen suuhun, eikä kuukauden reissaamisen jälkeen oikeastaan tarvitse enää auttaa kanssakäymisessä lapsen ja paikallisten välillä.

Yhteenvetona neiti J:mme on loistava reissukaveri ja uskomattoman sitkeä pieni repunkantaja. Hänelle ei tuota ongelmaa kävellä pidempiäkään matkoja. Sopeutuminen on a-luokkaa ja alkukankeuden jälkeinen ujous on muisto vain.

FB_IMG_1447044898980

FB_IMG_1447045283165

Jotten anna tästä kaikesta turhan muikeaa kuvaa niin lupaan että…

  1. Oma syömisesi on jännittävä ohjelmanumero, sillä saat kaapia pad thain suuhusi suoraan juuri pesusta tulleelta paidaltasi.
  2. Voit unohtaa tupluuriaatteet busseissa/junissa/koneissa yms. sillä pitelet pienokaistasi.
  3. Valokuvien ottaminen vaikeutuu maksimaalisesti, onhan kätesi usein sidotut. Kun saat viimein kameran esiin, on eräs jo paiskannut vapaana sotkevilla käsillään sen katuun ja kuvauksellinen vesipuhveli jolkottelee pois.
  4. Todennäköisesti keskellä ei mitään, josta on kolme kilometriä majapaikkaanne, jollain tulee kakkahätä.
  5. Et ohita kylmähermoisesti McDonalds-kylttiä, ilman jäätävää minähaluanNUGETIT-huutoa.
  6. Et mene minnekkään ilman että vauva on kiertänyt yhdeksän hedelmämyyjän sylissä. Joka kadunkulmassa.
  7. Tutustut yhdistelmään kulkuneuvot +paskavaippa.
  8. Joudut unohtamaan baarit.
  9. Ei tarvitse välittää saamastasi pahasta katseesta, kun silmäteräsi kärsii pientä erimielisyyttä kesken museon informatiivisen videoesityksen. Etsi lähin poistumistie.
  10. Joudut varautumaan miksi-ikäisen kysymyksiin tietokirjoin. Ympäristö yllyttää ilmiötä.

FB_IMG_1447045217813

Tästä kaikesta huolimatta menkää ja kokekaa, Eurooppaa tai kauempaa. Olkaa varovaisia, mutta älkää viekö lapsilta oikeutta kokea kaikkien yhteistä maailmaa! Kaikki on sen arvoista.

Reissuterkuin Kiti