Fidzi arkistot | Lapsellinen maailma
Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa kategoriaa

Fidzi

Mikä on riittävästi tavaraa? -kurkistus rinkkaan!

“Pakkaan pienesti, sillä siirtymisen tulee olla myös mukavaa.

Helpohko liikkuminen on iso osa matkustamista.”

Pakkaamisen kannalta kokoonpanona kaksi aikuista ja kaksi lasta on vielä siedettävän rajoissa. Suoriudumme pitkistä reissuista kahdella kohtalaisen pienellä rinkalla. Mun omani on rakas, mutta rottien järsimä koeversiona ostettu Haglöfsin Vina 40l, Artulla on luottokaverina 55l Deuter (mallia joku bluubliblablöö). Näiden lisäksi meillä on yksi käsimatkareppu/päiväreppu ja Jaden oma minirinkka.
Mullahan on taipumusta pyrkiä olemaan jotenkin erikoinen vähän joka asiassa, niinpä olen tämänkin asian suhteen halunnut olla sellainen “semiextreme” pakkaaja, eli minimalisti.

Rinkat toimittaa usein matkasängyn tai mukavan penkin virkaa.

 

Minimalismi ei aivan toteutunut Trans-Siperian junamatkan aikana. Hyytävät pakkaset vaativat kasan toppavaatetta ja pitkät junamatkat kassillisen evästä.

Omalla tyylillä

Niinkuin ehkä me kaikki, meikäkin on lukenut tuhat ja yks vinkkiä pakkaamiseen. Miten, mihin, mitä, miksi. Siis olin tosi neuroottinen alkuaikoina. Meillä oli esimerkiksi jokaisen vaatteet omissa isoissa minigrippusseissa luteiden ja kosteuden takia. Nyt parit ludemajatalot ja homeitiöt nähneenä noi tiiviit varotoimet ovat historiaa. Syy on laiskuus, siinä se. Minusta systeemi oli kätevä, piti kaiken järjestyksessä ja eritoten pienessä tilassa, kun pussista sai rullattua ilmat veks.
Edelleen kamat on rinkkojen sisällä pusseissa, mutta pussit ovat luokkaa reiällinen aasialainen haperopussi. En enää stressaa siitäkään, onko vaatetta riittävästi. Jokaiselle tulee heitettyä noin neljä lyhyttä yläosaa ja yksi pitkähihainen. Artulla on saman verran shortseja, joista osa soveltuu myös uimiseen. Mulla on muutama sarong (maailman monikäyttöisin asia!) yhdet shortsit ja legginssit. Tytöillä on noin kolmet shortsit ja kahdet pitkälahkeiset housut. Kaikilla on lisäksi uikkarit ja alusvaatteita tarpeeseen, eli noin kuudet alusvaatteet ja yhdet sukat. Kenkien osalta homma pyritään pitämään simppelinä, eli jokaiselle sandaalit elämiseen ja lenkkarit siirtymiin ja vaelteluun.
Mukaan valikoituu vaatteet kuulemani vinkin perusteella: vain tummat ja kirjavat vaatteet. Niissä ei näy tahrat samalla tavalla kuin yksivärisissä ja niiden yhdistäminenkin on usein helppoa. Lisäksi pesula tai nyrkkipyykki ei saa niistä värejä pilalle yhtä helposti kuin vaikka valkoisesta paidasta.

Koko porukan vaatteet pesulanpuhtaina.

 

Kosmetiikkaa on aina ihan järjetön määrä, mutta kuitenkin kaikki on käytössä. Bjuutibox sisältää: shampoo, hoitoaine, hiusharja, ponnareita, hammastahnat ja -harjat, dödö, sheiveri, tukanleikkuukone, hyttysöljy, himalajarasva, talkki, huulirasva, topsipuikkoja, usein pieni aurinkovoide ja lisäksi vessapaperia ja kosteuspyyhkeitä. Aavaa varten on toistaiseksi ollut mukana myös vaippoja. Pyyhkeet olemme korvanneet pienillä matkapyyhkeillä, jotka toimivat rantsussa, päiväretkillä ja surkeemmissa majataloissa, joissa ei ole asiakaspyyhkeitä tarjolla. Nää kuivuvat myös tosi nopeasti!

Tyylinäytteessä siirtymää kamojen kanssa Kiinan Kunmingissa.

Lääkkeitä ja elektroniikkaa

Lääkkeitä on lasten ja aikuisten tulehduskipulääkkeet, kuumemittari, laastareita, käsidesi ja yleensä yhdet antibiootit, jos olemme jossain hornan tuutissa pitkiä aikoja. Muuten emme kantele näitä turhaan mukana vaan haemme tarpeen vaatiessa apteekista.
Elektroniikka vie tilallisesti ja kilollisesti paljon kapasiteettia. Mukana on kaksi kännyä, pieni läppäri piuhoineen, tabletti, actionkamera kaikkine miljoonine lisähärveleineen, kolme laturia, kovalevy ja kaiuttimet. ‘Tämä määrä on ihan järjetön! Viime reissua varten oli hankittu myös tuliterä Olympus OMD EM10 mark2-järkkäri, mutta sähläsin pakkausvaiheessa liikaa ja hukkasin siitä laturin. Kameran jätin kotiin ja laturin löysin Siperiassa ollessamme rinkan sivutaskusta. Että näin se pakkaaminen usein etenee.
Kun mukaan tuli sukeltaminen, pitää kantamuksiin mahtua vähintään ne tärkeimmät henkilökohtaiset vehkeet, eli omat sukellustietokoneet, maskit ja snorkkeli.
“No mulla on semmonen pinkki rinkka jossa on ainakin leluja, vihkoja ja simpukoita. Mulla on vaaleenpunaset snorkkelit ja neki on siellä rinkassa”
-Jade 5v

Rinkoissa roikkuu milloin mitäkin. Kuten vaikkapa tyttöjen kypärät.

Loput irtoromppeet, kuten passit, lompakot ja kantoreppu lapsia varten säilyy käsimatkarepussa tai käytössä. Lisäksi siellä lojuu muuta sälää, aurinkolaseja, keksejä ja pari kirjaa tilaa viemässä.
Olen itseasiassa äärimmäisen järjestelmällinen ja vaikka pakkausvaiheessa kurkin kaaoksen keskeltä, mulla on silti langat tiukasti käsissä ja toimin mielestäni tosi suunnitelmallisesti. Muiden ärsytykseen saakka siis organisoin ja muokkaan listaa pakattavista asioista. Pakkaaminen on tosi raastavaa puuhaa, mutta asenteella ja positiivisella matkahypellä siitä selviää!
 
Mitä ilman sinä et matkusta?

Maailmanympärimatka, mitä maksoi?

On koittanut aika perata kirjanpito ja verrata budjettia todelliseen kulutukseen. Näitä tietoja tietysti itsekin haeskelin ahkerasti ennen maailmanympärimatkalle lähtöä. Onneksi muutamia julkaistuja kustannuslaskelmia löytyi, joita käytinkin pohjana omassa budjettisuunnittelussa. Mutta, voiko maapallon kiertää pienellä budjetilla?

20151126_144005

Alkuvuodesta 2015 kun aloin varovasti suunnitella tätä matkaa, laskeskelin ympäripyöreästi budjetin pohjaksi 15 000e +. Meidän seurueessa matkusti kaksi aikuista ja kaksi lasta, joista toinen sylivauva. Ratkaisevin asia rahassa oli matkan kesto ja reitin varrelle osuvat maat.

DSC_0829

Lennot

Jos nyt viisastuneena lähtisin toteuttamaan tätä matkaa uudestaan, ostaisimme mahdollisesti RTW-lipun ja lisäilisimme siihen pieniä lentoja ja bussimatkoja omasta pussista. Meille ei ollut lähtiessä alkuunkaan selvää että teemme maailmanympärimatkan, vaan olimme täysin avoinna suunnitelmille ja niiden muutoksille. Pidimme täysin toimivana vaihtoehtona asustella Aasian puolella muutaman kuukauden, jonka jälkeen palaisimme suorinta tietä kotiin. Ostelimme noita lentoja fiilispohjalta, joten tuohon upposi kyllä ainakin satasia ylimääräistä. Kun liput Australiaan oli bookattu, löimme kättä päälle että maailmanympärimatka toteutuu. Erityisesti jos haluat tehdä pysähdyksen jossain erikoisemmassa paikassa (esim Pääsiäissaaret), tuo maailmanympäripassi maksaa itsensä ehdottomasti takaisin. Yksittäiset lennot harvemmin lennettävillä reiteillä maksavat yllättävän paljon. Allienssien lentopasseja voi ja kannattaa siis täydentää itse halpalennoilla ja muilla kulkuneuvoilla. Lentojen yksikköhinnat alkoivat 25 eurosta ja ylsivät kalleimmillaan 600 euroon. Halvinta päätä edusti Thaimaan ja Filippiinien sisäiset lennot, kun taas arvokkaimmat lennot ostimme Tyynenmeren ylitykseen.

20151226_221822

Hintataso maittain

Maakohtainen budjetti on ehdottomasti syytä miettiä etukäteen, jos tähtäimessä on alhaiset kulut. Jos matkustaa tiukalla budjetilla, halvemmissa paikoissa voi asustaa hyvällä omallatunnolla hieman pidempäänkin. Tuttuja edullisiksi todettuja mestoja ovat Kaakkois-Aasian maat. Kalliita maita ovat ehdottomasti mm. Australia, jossa ei hyvällä tahdollakaan tuntunut selviävän pienellä rahalla. Erilaisia pieniä kuluja tulee paljon ja niihin kannattaa varautua muutaman euron löysällä päivälaskelmalla.

20150930_123926

Majoittuminen

Yöpymisten hintahaitari oli 12-84e. Tasokin vaihteli aktiivisesti paikkojen välillä. Kalliimpi hinta ei missään tapauksessa tarkoita korkeaa laatutasoa. Suosittelen seuraamaan tarjouksia mm. TripAdvisorista tai suoraan vaikkapa Booking.com:sta. Muutamaan hotellitarjoukseen tartuimme matkanvarrella, koska välillä oli ihan kiva katkaista majataloputki valkoisilla lakanoilla.

20151015_135241

Perusmajoitus Alona beachilla Filippiineillä.

Ruoka

On tietysti makuasia mitä kukakin tykkää syödä. Yritimme pöperöidä aina paikallista perusruokaa, milloin riisiä/nuudelia kun toisaalta Jenkeissä saa olla aika velho jos meinaa löytää muutakin kuin hampurilaisia kohtuuhintaan 😀 Suomessa saamme olla onnellisia suht edullisista hedelmistä! Niitä harvoin raatsimme ostaa ulkomailla ollessamme kovan hinnan vuoksi. Syö pääasiassa paikallista ruokaa, paikallisten suosimista paikoista. Näin pysyt terveenä, kylläisenä ja lompakko kiittää! Ruoka-annosten hinnat alkavan Indonesian huimasta 40 sentin nasi gorengista Australian picnikeväisiin, joille onnistui kerta toisensa jälkeen kerääntyä hintaa useita kymppejä.

20151119_120644

Ylimääräiset menoerät

Jotta olisimme saaneet kaiken irti matkastamme, käytimme rahaa sellaiseenkin, mikä ei olisi ollut välttämätöntä tai edes tarpeellista. Näitä kohteita olivat sukeltaminen, autovuokraukset Ausseissa ja Jenkeissä, osa vaatteista, tatuoinnit ja muu yleishärväys.

20151116_133533

Toteutunut budjetti

Matkamme kesti 137 päivää ja vierailimme 10 maassa. Käyttämämme kokonaissumma jonka kulutimme lennoista ruokaan oli 18 930,40 euroa. Lentojen osuus tästä oli huimat 6338,15 euroa. Ylimääräisten kustannusten yhteissumma kokonaisbudjetista oli 1630,40 euroa. Näin ollen keskimääräinen päiväkohtainen kulutus oli reilu 80 euroa/päivä ruokaan ja yöpymiseen.

Aasiassa itsellemme asettama päiväbudjetti lentojen jälkeen oli 60 euroa, joka piti yllättävän hyvin. Toisaalta Jenkeissä, Iso-Brianniassa ja Ausseissa etukäteen laadittua päiväbudjettia ei ollut, koska sen ylläpitäminen oli verrattain hankalaa vaihtelevien bensa-, juna- ja mm. pääsymaksukulujen vuoksi. Yritimme näissä paikoissa nähdä mahdollisimman paljon pienessä ajassa, joka nosti osaltaan päiväkohtaisia kuluja. Fijillä sitten päiväbudjettimme oli noin 120 euroa, mutta täytyy muistaa että Fijillä hintataso on niin ikään korkea ja valinnanvara rajallinen. Toisaalta emme joutuneet juuri tinkimään tekemisistä ja tuohon budjettiin sisältyy kaikki sukelluksista jälkkäriannoksiin.

Nälkä kasvoi syödessä, eikä matkaa olisi malttanut millään lopettaa vaikka tili hupeni loppua kohden. Ehdottomasti projekti oli vaivan arvoinen ja lähtisin toki tätä toteuttamaan tilanteen salliessa uudelleen 🙂

-Kiti

 

Vältyimmekö niiltä? – Asiaa luteista

“Siel on niitä tyyliin joka mestas”

“Fijillä törmäät ainaki”

“joka majapaikka Fijillä on täynnä niit”

Kuka arvaa tämän päivän aiheen?

Fidzin luteet / bed bugs

Jokunen vuosi sitten matkustelin vielä vaatteet kuuliaisesti minigripeissä ja silmä kovana kyttäsin hostelleiden patjanalusia, ettei missään näkyisi merkkejä inhoista bed bugseista. Eräässä Lombokilaisessa homestayssa sitten pyörähdin perheeni kanssa, singoten ulos Tripadvisorin uusimpien bed bugs -kuvakommenttien myötä. Tähän asti tuo ruokamyrkytystä seurannut ötökkädisko oli ainoa kosketuksemme näihin aiheena komeileviin verenimijöihin.

lähde: https://extension.entm.purdue.edu/publichealth/insects/bedbug.html

lähde: https://extension.entm.purdue.edu/publichealth/insects/bedbug.html

Nykyään olen löyhäotteisempi ja laiskempi. En jännitä niin paljoa ja otan reilusti vastaan sen mitä tulee. No nyt on tullut ämpärikaupalla luteita. Fidzillä luteiden sanotaan olevan suorastaan vitsaus. Niitä on siellä itseasiassa niin paljon, ettei niistä kirjoiteta majapaikkojen arvosteluihin. Paikallisilla on tapana heittää patjat ja petivaatteet talojen pihoille kasoiksi, joka päivä.

Olen ehkä kasvanut ihmisenä sentin, sillä aiemmin olen miettinyt luteita inhovärinöiden saattelemana ja naama sinisenä. Tuolla tarjottimella pötkötellessä asia olikin yllättäen hyvin paljon tavallisempi käsitellä. Luteethan nyt on vähän niinkuin hyttysiä. Vain pitkäikäisempiä ja erittäin sitkeitä pikku mönkijöitä. Vaikka hyväksyin luteiden uhriksi joutumisen melko kivuttomasti, silti joku merkillinen itsesuojeluvaisto kielsi työntämästä söpösti ruskettuneita nakkijalkojani enää peiton alle.

Kävin rohkeutta kerättyäni kertomassa havainnostamme respaan. Lupasivat tehdä asialle jotain. Neiti Mary tulikin parahiksi herra A:n suihkuhetken aikaan ja näki vilauksen sitä aitoa suomalaisuutta. Torakkakarkote kädessään hän otti totutusti lakanat pois ja käsitteli patjan. Huoneessa oli muuten toinenkin sänky, sellainen pienempi. Siinä ei ollut merkkiäkään bugseista. Siihen Mary ei koskenutkaan, vaikkemme olleet puhuneet missä sängyssä luteet majailevat. Ongelma oli siis tiedossa. Olin kuitenkin opiskellut, että luteista on mahdotonta päästä eroon tavallisilla hyönteismyrkyillä, joten odotukseni olivat hyvin matalalla Maryn patjanmyrkytysoperaation suhteen. Valitettavasti tämä syöpämyrkky ei pitänyt loisia poissa edes yhtä yötä, vaan jo seuraavana yönä nostelin lapsia toiseen sänkyyn.

Tavaroiden läpikäyntiä.

Kannoin seuraavana aamuna kaikki kamat pihalle. Kävimme läpi muutamat tärkeimmät vaatekappaleet ja loput paiskasimme A:n kanssa samantien roskikseen. Kun pääsimme sareelta pois, iskimme loput tavarat ja rinkat pesukoneeseen ja  kuivausrumpuun – kahdesti. Ostimme uudet vaatteet seuraavasta maasta, Jenkeistä. Tuolla saarella minulla kesti liian kauan ymmärtää mistä oli kyse, sillä emme saaneet näkyviä puremia ollenkaan ja lakanatkin vahdettiin päivittäin. Joka aamu verijälkiä oli kuitenkin muuten puhtaissa lakanoissa ja ikävä kyllä jouduin kohtaamaan näitä loisia myös silmästä silmään muutaman kerran. Ehkä emme olisi viipyneet niin kauaa, jos olisin ymmärtänyt tämän  puolen saaresta joutuisammin.

Tips: Luteet kuolevat muuten joko kylmäkäsittelyssä -15°c tai lämmössä yli 57°c. Paras tapa on ehkä pakastaa kaikki luteiden kanssa kosketuksissa mahdollisesti olleet tekstiilit, tai pyörittää ne kuumassa pesussa ja kuivausrummussa. Älä unohda käsitellä rinkkaa 🙂

Oletko sinä joutunut luteiden syömäksi? Miten hostellin henkilökunta on suhtautunut asiaan?

Terveisin onnellisesti bedbugsvapaa Kiti

Fidzin monipuolisuus

Olen jo hetken halunnut kirjoittaa siitä, miten löysin Fidziltä muutakin kuin hiekkarantoja. Fidzi tunnetaan oikeutetusti lähes yksinomaan kauniista postikorttimaisemista, pehmeästä rantahiekasta ja hienosta merimaailmastaan. Maata pidetäänkin häämatkalaisten ja luksuslomailijoiden suosimana kohteena. Eikä todellakaan suotta!

DSC_0900

DSC_0979

Vietimme luonnollisesti suurimman osan ajasta Mamanucas-saarilla, joka on helposti pääsaarelta saavutettavissa oleva saariryhmä. Pieni reissuväsymys verotti saarille saapuessa tekemisten ja kohteiden valintaa. Niin ihanaa kuin se olisikin ollut, emme yksinkertaisesti jaksaneet matkustaa herkullisen kuuloiselle Taveunille tai edes lähemmälle Yasawalle. Olisimme voineet kiertää useampia saaria, mutta budjettiin sopivia majoituksia oli kovin vähän netistä löydettävissä. Mana islandilta kurvasimme Bountysaarelle, jonne jämähdimme muutamaksi seuraavaksi viikoksi hyvään seuraan.

Viti Levu taas on Fijin niin sanottu pääsaari, jossa maan pääkaupunki Suvakin sijaitsee. Koska oleilimme lähes maastapoistumiseen saakka siellä turistien miehittämillä pikkusaarilla, olimme miltein välttää kaiken aidon fidziläisyyden koko maassaoloaikanamme. Tottahan ne resortit järjestävät paikallisia esityksiä ja kaikki toiminta tehdään paikalliseen tyyliin ruoanvalmistuksesta siivoukseen. Mahtava kokemus oli myös Mana villagen buremajoitus aivan paikallisen kylän keskellä. Kuitenkin onnittelimme itseämme valinnasta viettää viimeiset päivät Nadin läheisyydessä bussilla huristellen ja käppäillen pitkin Nadi townia.

DSC_0912

Kolmen viikon saariparatiisielämän jälkeen todellisuus iski päin kasvoja, kun pienehköstä bensankatkuisesta veneestä hyppäsimme kädenlämpöiseen pikimustaan rantaveteen. Tämä johtuu siitä, että Wailoaloa beachin hiekka on likimain mustaa ja värjää näin ollen myös rantaveden. Ennen saarille menoa olimme hienosti puikkelehtineet tiemme botskille näkemättä vilaustakaan pääsaaren ranta-annista, ja vaikka olimme ymmärtäneet ettei Viti Levun rannat anna minkäänlaista oikeutta Fijille, olimme silti lievästi yllätettyneitä tästä mutaisenoloisesta linnunmaidosta.

Viti Levuun tutustuminen vasta alkoi avata Fidzin moniuloitteisia kasvoja ja ennenkaikkea historiaa. Nadin keskustaan saapuessa hämmästyimme, kuinka joka toinen vastaankävelevä paikallinen muistutti fijiläisen sijaan erehdyttävästi intialaista. Tästä kiinnostuneena sain selville, että 1800-luvulla britit toivat omaksi työvoimakseen arviolta 60 000 intialaista, jotka sittemmin ovat muodostaneet oman etnisen ryhmänsä. Tänään fidzinintialaisia on lähes 40% koko väestöstä.

20160123_153106

20160123_152801_HDR

20160125_121139

20160123_125711

20160123_155847_HDR

Nadi-Suva linjan dösäpysäkki.

Suosittelen vierailemaan edes lyhykäisesti Nadissa.  Suvasta ei ole kokemusta, mutta eräs Fidziläis-Uusi-Seelantilaisperhe kommentoi Suvaa näin “it’s like any other big city at Pacific’s, if you have to choose, rather go to a fijian village”. Siitä kai voi vetää omat päätelmänsä 😉 Minusta Nadissa on omalaatuista luonnetta ja siksi saatoin jopa hieman ihastua pikkukaupungin kaaoksenomaiseen ulkonäköön ja minimalistisuuteen. Kiharapäiset pyylevät naiset, itkevät (kyllä, itkevät! tämä oli niin omituista Aasian rauhallisten söpöläisten jälkeen) lapsukaiset ja intialaiset kauppamiehet sulautuivat toisiinsa luomalla Nadin pikkukylän sykkeen.

20160123_155549

20160125_120927

kuuluisia kavajuuria

20160123_201634

Iltataivas