Pallontallaajat.net
Valikko

Hippikylä Nimbin

Laskeutuessamme vuoristotietä alhaalla odottavaan määränpäähämme, tien varressa seisoi auto. Nuoriso oli selvästi leiriytynyt tähän. Eräällä tytöllä oli päällään pellavainen valkoinen mekko, liasta hieman kellastunut, päässään ratsastuskypärä ja jaloissaan maiharit. Toisen rastapörrö pilkotti auton avoimesta ovesta. Luonto oli kaunista, jokseenkin uniikkia kuten monin paikoin Australiassa olikin. Kohta pääsisimme pystyttämään telttaa Nimbin-nimiseen kyläpahaseen. Emme tienneet tulevasta paikasta mitään, mutta koska vuorilta valitsemallamme lerintäalueella ei ollut yhtään vapaata paikkaa, jouduimme jatkaa matkaamme seuraavaan kartalle merkittyyn kylään.

Hieraisin silmiäni kun ajoimme skeittipuiston ohi. Lahjakkaat bajahuppariset skeittasivat ja iso lauma nuoria istui pöydillä syömässä eväitään styroksibokseista. Vanhanajan lauta-aidat häikäisivät räikeillä sateenkaaren väreillä. Puutalojen pihoilla oli omia pieniä kanaloita ja roskapönttöjä koristi toinen toistaan hienommat mandalamaalaukset. Seinissä oli värikkäitä graffiteja ja iskulauseita yhdenvertaisuuden puolesta. Oli nuoria ja vanhoja hippejä. Pitkätukkaisia, löysälahkeisia joilla oli paljon puuhelmiä nilkoissa, ranteissa ja hiuksissa. Enemmän maanläheisyyttä kuin meillä, monta kuukautta samoja haaremihousuja kuluttaneilla.

Oli uudenvuoden aatto. Olimme hyvin väsyneitä, emmekä malttaneet odottaa makuualustan levitystä jotta pääsisimme levolle. Ajoimme Nimbinin showgroundin tuntumaan mutta portti oli munalukolla kiinni. Porttiin oli kiinnitetty pahvi jossa luki spraymaalilla ”IF YOU STAY YOU PAY 20$”. Tarkkasilmäinen herra A selvitti hetkessä munalukkohuijauksen ja avasi portin ongelmitta. Kun uudenvuoden juhlat alkoivat, olimme jo sikeästi unessa itärannikon vuorten välissä.

Aamulla kadut tulvivat ihmisistä, juhlivista ja juhlineista. Maksoimme yöpymisemme paikalle suvainneelle tilanhoitajalle ja käynnistimme moottorin. Läheiseen rannikon surffikaupunkiin Byron Bayhin oli vaivaisen tunnin ajomatka.

Olipa hauskaa että eksyimme tällaiseen paikkaan, joka herätti uskoni uudelleen ihmisyyteen. Jotenkin siihen, että meitä on vielä niitäkin, jotka elävät kuten haluavat rakentaen maailmansa sen ympärille. Tuon pitäjän asukkaat muodostivat oman pienen yhteisön, jossa jokainen tuntee toisensa nimeltä ja jossa asukkaat uskovat edelleen, että kannabista voi käyttää oikein.

20160101_092826

20160101_092810_HDR

20160101_092836

20160101_092618

Terkkuja maailman laidalta,

Kiti

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus